Zip It...

Pitkästä aikaa täällä jälleen. Kevät on ollut yllättävän kiireistä aikaa. en ole juurikaan ehtinyt ompelemaan, vaikka mieli olisi monta kertaa tehnytkin. Tällä viikolla kiire loputakin helpotti muutamaksi päiväksi ja nyt voin jälleen tehdä postauksen.

 Ostin Käpyseltä viime syksynä kaunista harmaapohjaista trikoota, joka päätyi ensimmäisenä ompelupöydälle. Kaavana käytin Suuri Käsityö -lehden kaavaa, joka ei ollut aivan sellainen kuin olisin toivonut. Muutamalla muutoksella siitä tulee varmastikin oikein käyttökelpoinen. Pidän vesiputouskaula-aukosta, joka tässä kaavassa oli ehkä hieman liian maltillinen.

Lehden mallin päältä tunika/mekko näytti tältä:

 Ja tällainen siitä tuli. Tein 3/4 -hihat ja hihansuihin käytin prymin todella pehmeää pyjamakuminauhaa. Näin hihat pussittavat kauniisti puristamatta.

Tunikaa voi käyttää vyön kanssa tai ilman.

Pieneksi jujuksi ompelin taakse vetoketjun.

 Vetoketju on ommeltu suoraan kankaan päälle, joten ei ole vaaraa että se aukeaisi yllättäen. Näin se ei myöskään ärsytä ihoa tai kerää hiuksia itseensä.

Kevätterkuin, Minta

ZIP IT!

Suomen suurin joululahja...

Hyväntekeväisyyteen osallistuminen on minusta hauskaa. Pienellä vaivalla voi antaa iloa toisille. Roosa-nauha keräys oli menestys, toivottavasti Suomen suurin joululahja-keräyksestä tulee samanlainen.

Suomen suurin joululahjakeräyksestä löydät lisätietoa Facebookin nettisivulta. Alla jotain sieltä kopioitua:

Linkki: https://www.facebook.com/Suomensuurinjoululahja

Tietoja

Milloin me oikeastaan edes laitoimme rahan sydämemme edelle ja kuvittelimme korjaavamme kaiken vain rahalla?

Kuvaus

Tänä vuonna Suomen suurin joululahja ommellaan yhdessä ja lahjan saajina ovat pienet potilaat ympäri Suomea. Tällä kampanjalla ei ole keräystiliä, ei pääyhteistyösponsoreita eikä minkäänlaista käsikirjoitusta. On vain kansalaisten ompelemia pehmoleluja sekä kaksi sydäntä – sinun ja minun. Mihin tämä kaikki riittää jää nähtäväksi.

Keräystä varten ompelin kaksi pehmolelua: nuken, jonka kaavan sain Suuri Käsityö-lehdestä ja

linnun, jonka kaavan voi ladata Nosh:n netti sivuilta.

Nuken essumekko on käännettävä. Toisen puolen tein punapohjaisesta babycord-sametista ja toisen puolen vaaleankeltaisesta joustosametista. Materiaalina tuo joustosametti on todella ihanaa: se joustaa, on pehmeää, mutta se ei nukkaa kuten velour tai joustofrotee.

Toivottavasti nämä löytävät uuden kodin : )

Minta

Keltaista, keltaista ja keltaista...

Keväällä innostuin facebookin ompeluryhmän haasteesta, jossa piti ommella takki. Aikani mietittyäni ja haasteen päätyttyä ryhdyin itsekin tuumasta toimeen ja päätin ommella takin itselleni. Haaste tuntui välillä valtavalta, mutta onneksi takki valmistui lopulta. Ompelukonekin kenkkuili välillä valitsemalleni materiaalille, mutta onneksi pääsimme yhteisymmärrykseen.

Kaavan löysin tämän vuoden Suuresta käsityölehdestä. Tein muutaman oman sovelluksen osin omasta halusta ja osin jostain muusta syystä... Kuvat olisin voinut ottaa jo hieman aiemmin, nyt takissa näkyy jo käytön jälkiä.

Ompelin takkiin korkeankauluksen ja jätin muutaman vetoketjun taskuista pois. Lisäksi ompelin kiristysnauhan kujan takin päälle, koska kangas näytti kaipaavan jotain piristystä. Kuja ei ulottunut etukappaleisiin asti, koska asettelin  nuo ylemmät taskut hieman liian alas. 

Kankaan löysin Eurokankankaasta. Se on oikeasti verhoilukangasta, mutta koska halusin keltaisen takin, ostin sitä. Toinen syykin oli, kangas oli 70% alennuksessa, joten takkikokeiluni kustannukset pysyivät kohtuudessa. Vuorikangas löytyi palalaarin kätköistä ja vetoketju Iskun tehtaanmyymälästä eurolla. Kierrätin myös muutaman kiristys osan vanhoista takeista. Lisäsin takkiosaan vielä vatiinin tuomaan lisälämpöä. Hihoista jätin vatiinin pois.

Takkia en ehtinyt keväällä juurikaan käyttämään kun sää lämpeni mukavasti. Nyt syksyllä takki on päässyt uudelleen käyttöön.

Tuubihuivin kangas on jälleen Eurokankaasta. Täytyykin lähteä jälleen tutkimaan palalaarien sisältöä : )

Kiva kun kävit!

Minta

Harmaavarpunenko?

Välillä on kiva ommella jotain itselle ja jostain muusta materiaalista kuin joustavat kankaat ovat. Löysin Eurokankaasta kaunista raidallista sifonkia. Kangas synnytti idean kevyestä raglanpuserosta. Sopivan kaavan löysin Suuresta Käsityölehdestä. Lehden kaava oli tarkoitettu mekolle, mutta muokkasin sitä hieman ja tein siitä puseron. 

Ensimmäinen versio oli liian iso, mutta saumojen kaventamisen jälkeen pusero muuttui huomattavasti mukavammaksi. Helman huolittelin saumuriompeleella, jonka päälle ompelin puuvillanauhan. Yksinkertaista! Nauhaan jätin sen verran mittaa että siitä sai vielä rusetin.

Tein vielä pienestä sifongin palasta ruusukkeen koristamaan muuten niin yksinkertaista puseroa. Ruusukkeen keskelle valitsin napin varastoistani. Pusero tarvitsee alleen topin, mutta niitähän tuolta varastoista jo löytyykin.

Tällaista tällä kerralla! Seuraavaan kertaan...