Inspiroitumista...

Osallistuin eilen illalla ensimmäistä kertaa erään netin ompeluryhmän haasteeseen. Haasteen ohjeena oli inspiroitua muutamasta vaatekuvasta ja ommellla kuvien pohjalta jokin työ kahden tunnin kuluessa. Aikaa valmistautumiseen oli riittävästi vaikka lopullinen työaika ei minulle riittänytkään.

Kaavan pohjana käytin jälleen kerran princess tunikaa... Hihansuihin ompelin Prymin pyjamakumpparia. Toimii hyvin näinkin.

Alkutilanne oli tämä:

Tällainen työstäni tuli:

Kuva on kiinnitetty kaksipuolisella liimaharsolla ja tikattu vain suoralla ompeleella. Hain hieman rosoisuutta lopputulokseen. Ensimmäinen pesu paljastanee kuinka hyvin tekniikkani toimii...

Olen kohtuullisen tyytyväinen lopputulokseen. Jouduin vain kerran ottamaan ratkojan käteen hihoja ommellessani.

Minta

Tunikakokeilu

Kaipa se on niin, että kankaat, joista pitää pääsevät heti oston jälkeen ommeltavaksi. Toisaalta kangas saattaa jäädä hyllyyn vain ihailtavaksikin. 

Ostin tämän marimekon ohuen puuvillatrikoon muutama viikko sitten. Vision sain melko pian oston jälkeen. Haastetta ei silti puuttunut. Kangas oli ohutta, hieman läpikuultavaa ja siten hankalaa ommeltavaa. Päätin kuitenkin kokeilla tunikan ompelua. 

Ideani sain Suuresta Käsityölehdestä. Laiskana ompelijana en kuitenkaan jaksanut piirtää oikeita kaavoja. Tunika oli tehty joustamattomasta, joten kaavat eivät olisi välttämättä toimineet materiaalillani. Kaivoin esiin jälleen kerran Princess tunikan kaavat ja ryhdyin tuumasta toimeen.

Leikkasin tunikan etureunan lyhyemmäksi kuin takareunan.

Kaula-aukolle tein muutaman laskoksen. Yksi laskos on myös takana.

Reunat kanttasin Noshin sahraminvärisellä resorilla. Pidän tästä väriyhdistelmästä paljon.

Tunikan pariksi sopivat hyvin aiemmin ompelemani farkkulegginssit.

Takaa tunika näyttää tältä.

Lopuksi ompelin ompelukoneella puseroon tekstin Ich. Tyttäreni opiskelee saksaa, joten se käyköön perusteluna valinnalle.

Mukavaa loppuviikkoa!

Minta

Väriä elämään...

Värivalintani ovat olleet viime aikoina melko hillittyjä. Nyt päätin kokeilla jotain ihan muuta tai oikeastaan tyttäreni pyysi tunikaa tai puseroa pilvikuvioisesta kankaasta. Hän halusi siihen eriväriset resorit joka paikkaan. 

Eilen vihdoin toteutin toiveen ja iloinenhan tästä kokonaisuudesta tuli. Kaavana käytin jälleen kerran Princess-tunikaa, jota hieman muokkasin. Helmaan ompelin kuminauhan, joka rypyttää helman hieman pussittavaksi ja eteen valenappilistan ja muutaman resoreihin sointuvan napin.

Poissa on syksyn synkeys ja sateet. Kaveriksi löytyi vähän aikaa sitten ostamani sukkahousut. Kankaasta jäi vielä paloja, joista yhdestä leikkasin tuubihuivin, joka mahtuu hyvin kypärän alle mutta suojaa myös korvia.

Iloista syksyä!

Minta

Aarrelapsi, tunika, pusero ja leggarit kaveriksi

Taannoin hankin kahta Aarrekidin valmistamaa luomutrikoota metrin palat. Kuosit olivat vain yksinkertaisesti niin kauniita. Viikonloppuna vaihdoin saumuriini takaisin vaaleat langat ja niin oli näidenkin vuoro päästä ommeltaviksi. 

Kummastakin ostamastani kankaasta syntyi yksi vaate, pitkähihainen pusero ja tunika. Kaveriksi ompelin kirpparilta löytämästäni joustavasta vakosametista (=Babycord?) leggarit takataskuilla. Tykkään ja niin tykkää lapsikin - tunika ja leggarit laitettiin tänään kouluun.

Avaruusmatka

Nappilaatikostani löytyi vaatteen väreihin hyvin mätsäävät napit. Yhteisenä tekijänä on kaksireikäisyys kokoerosta huolimatta.

Kokeilin myös Lidlin kuuluisaa leimasinta. Nyt saa tiedot myös tarvittavasta pesulämpötilasta kätevästi vaatteeseen.

Leggarit eivät ole aivan samaa keltaista kuin puserossa, mutta kankaan euron ostohintaan nähden erittäin sopivat.

Pikkuvelikin halusi sovituskuvaan omassa avaruusaiheisessa kuosissaan.

Puutarhassa-kuosi

Kuosista syntyi pitkähihainen pusero pidennetyillä resoreilla.

Kiva kun kävit!

Kauno pikkuinen ja Modan ruttuinen rusettipipo

Ihastuin Metsolan Kauno pikkuinen kankaaseen ja päätin ommella siitä tunikan tyttärelleni. Ainoa miinuspuoli on tekstin koko, mutta toisaalta se on myös sen kiinnostavampi puoli. Näin yhteen vaatteeseen mahtuu paljon teksiä.

Kaavana käytin jälleen kerran Princess tunikaa (ottobre), jonka olen hyväksi havainnut. Olen tehnyt muutaman muokkauksen kaavaan, helma on hieman kaventunut ja pidentynyt. Hihan suihin ompelin kuminauhakujat ja kaula-aukolle resorin.

Tytär ainakin ihastui ja tänään tunika pääsee kaverin synttäreille juhlavaatteeksi valkoisten sukkahousujen ja mustien balleriinojen kera.

Lisäksi ompelin taannoin ensimmäisen ja ehkä viimeisen Modan ruttupipon. Ei sujunut aivan kuten kuvittelin. Omassa päässäni pipo näytti hassulta. Tyttärelle se onneksi sopi. Koristeeksi ompelin keltaisen rusetin. Pipo mahtuu onneksi pyöräilykypärän alle. Käytännöllisyys ja mukavuus kun on tyttäreni vaatevalintojen kriteeri numero 1.

Kiva kun kävit!