Tämä projekti on odottanut inspiraatiota. Ilmeisesti edellisen tyynyn tekeminen innosti jollain tavalla ja päätin ryhtyä tuumasta toimeen.
Jo aiemmin olin pessyt isomummon virkkaaman tyynyn päällisen pariin kertaan. Hän oli syntynyt näin joulun aikaan aivan viime vuosisadan alussa. Asuimme jonkin aikaa samassa talossa, joten kauniita muistoja liittyy niin hänen tekemiin käsitöihin kuin kaikkeen muuhunkin.
Elämisen jäljet näkyivät tyynyliinassa, jota äitini oli kuitenkin säilyttänyt muistojen vuoksi. Koska en ole taitava virkkaaja, päätin uudistaa tyynynpäällisen ompelemalla. Alun perin tämä on ollut oranssin tyynyn päälle kiinnitettynä, ei siis pussimainen tyynyliina.
Alkutilanne oli tämä:
Kukat olivat hieman irtoilleet ja virkkauksessa oli reikiä. Joku oli onnistunut vielä saamaan purukuminkin pitsiosaan kiinni. Se ei irronnut pakastamiskokeilussakaan, joten päätin irrottaa liinasta vain kukat.
Kukkien lisäksi lisäsin koristeeksi muutaman väritykseen sopivan napin.
Taakse tein jälleen nepparikiinnityksen.
Onhan tämä melko retro edelleenkin, samalla säilynevät sen alkuperäiseen tekijään liittyneet kauniit muistot.
Minta
